Tutkimustietoa valaistuksesta

Valaistusolosuhteet leikkaussalissa

Hyvä valaistus on tärkeä suorituskyvyn ja hyvinvoinnin kannalta. Leikkaussalin vaatimukset ovat korkeat. Heikon näkyvyyden vuoksi joudutaan toimimaan usein hankalissa asennoissa ja kehoon syntyy jännitystiloja. Näkövaikeuksien vuoksi voi syntyä myös vakavia vaaratilanteita.

Ruotsalaisessa Lundin yliopistossa toteutettiin vuonna 2009 tutkimus, jonka tarkoituksena oli arvioida leikkaussalien visuaalista ympäristöä ja etsiä ratkaisuja, miten kirurgin näöntarkkuutta voidaan parantaa.

Sairaalassa, jossa tutkimus tehtiin, oli yhteensä 14 leikkaussalia ja käytössä neljä erilaista leikkausvaloa. Useat kirurgit ilmaisivat tyytymättömyytensä valaistuksen suhteen. Jotkut leikkausvalot olivat aivan liian kirkkaita, häikäisivät kirurgia ja vaikeuttivat koko tiimin työtä. Leikkausvalo oli raskas siirrellä ja saada oikeaan asentoon. Siksi jotkut kirurgit käyttivät otsalamppua, joka puolestaan häiritsi muuta salihenkilökuntaa häikäisyllään. Osa kirurgeista käytti erikoislaseja, mutta jos linssit olivat huonosti säädetty, ne pahensivat silmien rasitusta ja sitä kautta lisäsivät lihaskireyttä.

Tutkimus osoitti silloin, että valaistuksella pystytään parantamaan näkemisen olosuhteita huomattavasti. Tutkimuksesta ilmeni, että kolmellakymmenellä prosentilla kirurgeista oli selkeää silmien rasitusta. Tällä ryhmällä oli kolme kertaa muita enemmän tuki- ja liikuntaelinoireita. Valaistusmittaukset osoittavat valon epätasaisuuden leikkausvaloa käytettäessä. Yksi suositus  leikkaussalin valaistustoimenpiteisiin olikin tasaisempi valaistus leikkauspöydällä. Leikkausvalon lisäksi suositeltiin pienempiä valaisimia, jotka toisivat tasaista ja häikäisemätöntä valoa ja siten leikkausvalon kirkkautta olisi mahdollista säätää alhaisemmaksi.

Lundin yliopistossa on tehty vuoden 2009 jälkeen pitkäaikaistutkimusta leikkaussalin henkilökunnan ergonomiaan liittyen. Tutkimustyö on muun muassa osoittanut selvästi, että hyvin suunniteltu valaistus lisää työhyvinvointia ja vähentää sairauspoissaoloja. Ruotsissa on saatu aikaan  parannusta erityisesti juuri valaistuksen suhteen 2010-luvulla. Tämän osoittaa myös se, että ergonominen LED-värivalaistus on siellä toimenpidetiloissa jo yleinen.

Lähde:
Hemphälä, Hillevi; Johansson, Gerd; Odenrick, Per; Åkerman, K; Larsson, P A. Lighting Recommendations in Operating Theatres. Published in: Proceedings of the 17th World Congress on Ergonomics 2009. https://portal.research.lu.se/portal/en/publications/lighting-recommendations-in-operating-theatres(17438ffa-6e8b-4f81-99bf-fd492caba7f0).html

Luonnonvalon merkitys aivoinfarktipotilaiden toipumisessa

Vuorokausirytmiin perustuvasta valaistuksesta on jo paljon tietoa, mutta varsinaista tutkimusta sen vaikutuksista potilaisiin on vielä vähän saatavilla. Tanskassa toteutetussa tutkimusprojektissa selvitettiin, miten valaistus vaikuttaa neurologian kuntoutusosaston potilaisiin. Tutkimus toteutettiin Rigshospital –sairaalassa.

Vuositasolla 12 000 tanskalaista saa aivoinfarktin, Suomessa tuplasti enemmän, noin 24 000, joista viideosa on työikäisiä. Aivoinfarktipotilaalla voi olla moninaisia jälkioireita, joita ovat mm. masentuneisuus, unihäiriöt, väsymys, ahdistuneisuus ja vaikeudet kognitiivisissa toiminnoissa. Aivoinfarkti voi heikentää elämänlaatua ja arjen toiminnoista selviämistä joko väliaikaisesti tai pysyvästi.

Valaistustutkimukseen osallistui potilaita, jotka olivat vähintään kaksi viikkoa osastolla kuntoutuksessa, jossa eivät altistuneet luonnonvalolle. Potilaat jaettiin kahteen ryhmään, toiset viettivät kuntoutusajan luonnonvaloa jäljittelevässä valaistuksessa ja toinen ryhmä standardissa sairaalavalaistuksessa. Mukana oli 90 potilasta, joista 44 erikoisvalaistuksessa ja 46 standardivalaistuksessa. Tutkimuksessa seurattiin potilaiden masennusoireita, ahdistuneisuutta, levottomuutta ja kognitiivisia toimintoja kuntoutuksen aikana.

Tutkimukset osoittivat, että potilaiden väsymys väheni merkittävästi luonnonvaloa jäljittelevän valaistuksen osastolla. Potilaat näyttivät voivat paremmin ja levottomuus ja masennusoireet olivat alhaisemmalla tasolla kuin standardivalaistuksen osastolla. Tosin valaistuksen vaikutuksia oli vaikea mitata kognitiivisten toimintojen osalta, koska potilailla oli vaikeita hermovaurioita.

Tutkijaryhmän mukaan tulokset rohkaisevat uudenlaiseen ajatteluun valon vaikutuksesta terveyteen. Tarvitaan kuitenkin lisää tutkimusta aiheesta, myös hoidon ja kuntoutuksen aikaisen valon pitkäaikaisvaikutuksista potilaisiin.

Tutkimus toteutettiin tanskalaisessa Rigshospital –sairaalassa neurologian kuntoutusosastolla. Tutkijoilla ei ole kaupallisia yhteyksiä Chromavisoon tai muihin kaupallisiin yhteisöihin.

Lähteet:
West A, Simonsen SA, Jennum P, Cyril Hansen N, Schønsted M, Zielinski A, Sander B, Iversen HK.
An exploratory investigation of the effect of naturalistic light on fatigue and subjective sleep quality in stroke patients admitted for rehabilitation: A randomized controlled trial. Neuro Rehabilitation. 2019;45(2):187-200. doi: 10.3233/NRE-192752. Neuroscience center / University of Copenhagen. 

West A, Simonsen SA, Zielinski A, Cyril N, Schønsted M, Jennum P, Sander B, Iversen HK2. An exploratory investigation of the effect of naturalistic light on depression, anxiety, and cognitive outcomes in stroke patients during admission for rehabilitation: A randomized controlled trial. NeuroRehabilitation. 2019;44(3):341-351. doi: 10.3233/NRE-182565. 

Insinöörityö sairaalavalaistuksen suunnittelusta

Antti Mannermaa selvitti insinöörityössään (AMK) valaistussuunnitteluun vaikuttavia laadullisia, ohjauksellisia ja standardien edellyttämiä tekijöitä.  Sairaala on vaativa valaistussuunnittelukohde ja suunnittelussa saatetaan keskittyä liikaa valaistusvoimakkuuden riittävyyteen ja standardien minimivaatimusten täyttämiseen jättäen muut laadulliset tekijät vähemmälle.

Mannermaan mukaan valaistuksen pitäisi huomioida sekä potilaiden että hoitohenkilökunnan tarpeet. Oikea valaistus lisää työtyytyväisyyttä ja potilasystävällisyyttä. Pelkästään valaistuksen laatutekijät eivät tee hyvää valaistusta. Tärkeä osuus on myös valaistuksenohjausjärjestelmällä, jota voivat hyödyntää sekä potilaat että hoitohenkilökunta. Järjestelmän pitää olla helppokäyttöinen ja selkeä.    

Leikkaussaleihin Mannermaa suosittelee erityisiä ratkaisuja, jotka parantavat näkyvyyttä ja vähentävät heijastumista, häikäisyä ja silmien rasitusta, jotka ovat yleinen ongelma leikkaussaleissa.  Suuret luminanssierot tulisi minimoida. Erityisesti tähystysleikkauksissa voitaisiin käyttää RGB-valaistusta, jotka parantavat näytön näkyvyyttä ja vähentävät luminanssieroja.   
 
Lähde: Mannermaa Antti. Insinöörityö, Talotekniikka (AMK) 12.3.2019. Sairaalavalaistuksen suunnittelu. Metropolia AMK. 

https://www.theseus.fi/handle/10024/161069

PPO Elektroniikka Oy

Kaarelantie 21, 00430 Helsinki

09 - 566 09 20

Tavoitat meidät sekä sähköpostitse että puhelimitse. Toimistomme on avoinna klo 8-16.

 

HENKILÖKUNTA

LASKUTUSTIEDOT

YHTEYDENOTTOLOMAKE

Uutiskirje- ja markkinointirekisterin rekisteriseloste »